Tänään on aiheellista kirjoittaa Berliinistä. Tuossa kauniissa kaupungissa kävin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana luokkaretkellä kevään juuri puhjetessa. Muistan hyvin bussimatkan Helsingistä Ruotsin ja Tanskan halki Saksaan ja sen, kuinka taivaskin näytti erilaiselta kuin kotimaassa.
Teimme myös vierailun (metrollako) Itä-Berliiniin. Minulle se oli ensimmäinen käynti rautaesiripun toisella puolella, enkä voi väittää suhtautuneeni siihen rauhallisin mielin. Kaikki näytti ankealta ja pelotti vietävästi. Mutta muurin länsipuolella kaikki oli upeaa. Kauniita kahviloita, kneipekin ihan naapurissa ja paljon monenlaista uutta nähtävää.
Elokuussa 1961 rakennettu muuri erotti ihmiset fyysisesti ja psyykkisesti toisistaan. Berliinin muurin purkamisesta kuluneiden 20 vuoden aikana olen päässyt ajoittain kurkistamaan kaupunkia, joka näyttää ulospäin yhtenäiseltä. Kaupungin historia näkyy katukuvassa. Berliinin itäisillä alueilla on oman aikansa rakennuskulttuuri hyvin nähtävillä. Eipä voi sanoa sen kovasti erottuvan Neuvostoliiton aikaisesta rakennustyylistä.
Kunpa missään päin maailmaa ei enää rakennettaisi muureja erottamaan ihmisiä toisistaan aatteiden nimissä. Onnea vielä berliiniläisille demokratiasta ja vapaudesta, joka ei tänäänkään ole itsestään selvää!
Popularity: 32% [?]
Vihreät