Posts Tagged ‘Kulttuuri’

Juoksuaika

June 2nd, 2011

Urheiluinnostuksesta on tässä blogissakin tullut avauduttua jonkun kerran. En silti malta olla kertomatta, kuinka ihania ovat kesäaamuiset juoksulenkit.

Kun lähtee liikkeelle kuuden, seitsemän pintaan, ulkona on miellyttävän lämmintä. Ei liian kylmää eikä kuumaa, vaan juuri sopiva sää pukeutua shortseihin ja t-paitaan. Juoksukengät jalkaan ja menoksi. Etenkin näin pyhäaamuisin muuta liikennettä on kovin vähän, linnunlaulua sitäkin enemmän.

Pyöräilemään lähdössä

Pyöräilemään lähdössä

Päivän lämmettyä tukalankin helteiseksi voi oloaan virkistää pyöräilemällä. Vähän vaatetta, paljon juotavaa ja kypärä päähän. Vauhdin ei tarvitse olla kova päästäkseen nauttimaan tuulenvireestä, joka vilvoittaa ihoa. Matalan sykkeen lenkit ovat muutenkin oivallisia “rasvanpolttoa” ja kestävyyden parantamista ajatellen. Sykemittarista on suuri apu, jos suunnittelee etukäteen lenkkeilyohjelmaansa. Korkean sykkeen lenkit kasvattavat kuntoa isoin harppauksin, joten niitäkin pitää tehdä, mutta maltillisesti.

Kirjoitin Kulttuuripalettiin artikkelin pyörälenkeistä, joista olen tänä keväänä nauttinut useammankin kerran. Urheilun ja kulttuurin voi yhdistää monella tavalla.

Aloittelevan kuntoilijan pitää muistaa maltti: Mitä rauhallisemmin ja pienemmillä panoksilla aloitat, sen varmemmin lähdet lenkille toisenkin kerran :) Tsemppiä ja liikunnan iloa!

Huomasitteko, että blogin nimi on muuttunut? ihanasti PIHALLA on kuitenkin sama vanha blogi, nyt uudessa kääreessä.

Popularity: 56% [?]

Onnellisuus on sinussa

May 25th, 2011

Onnellisuus on vaikeasti määriteltävä tunne, mutta siihen pyrkinee meistä jokainen. Joillekin se tuntuu olevan helpompaa kuin toisille ja viime päivien lehtikirjoittelun innostamana ajattelin sohaista muurahaispesää minäkin.

Duodecimin sivuilla onnellisuus on määritelty seuraavasti:

Viimeaikaisen onnellisuustutkimuksen mukaan jopa 40 % ihmisen onnellisuudesta on hänestä itsestään kiinni. Onnellisuus on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pitää elämäänsä mielekkäänä, näkee tulevaisuuden valoisana ja kokee voivansa rikastuttaa muiden elämää. Onnellinen voi olla vaikka ei olisi täysin tyytyväinen senhetkisiin olosuhteisiin. Onnellisuuden taidot liittyvät vahvasti onnellisuuteen, ja taitoja voi myös harjoitella ja oppia. Usein seurauksena on entistä onnellisempi, terveempi ja pitempi elämä.

Kyseessä ei ole mikään “ihminen on oman onnensa seppä” -ajattelu, vaan enemmänkin taito kohdata vastoinkäymiset siten, ettei anna niiden musertaa koko maailmaa. Epäonnistuminen tai pettyminen yhdessä asiassa ei tarkoita, ettei elämässä olisi muita onnellistavia asioita.

Helsingin sanomat uutisoi eilen, että kulttuurin harrastajat ovat muita onnellisempia. Omalta osaltani uskon tähän väitteeseen. Kulttuuri on nähtävä tosin laajempana käsitteenä kuin vain taiteet. Urheileminen, käsityöt ja ylipäätään sellainen toiminta, joka kääntää ajatukset pois arjesta, antaa mahdollisuuden oppia uutta ja lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta on omiaan onnellistamaan. Vanha kansa sanoi: “seura tekee kaltaisekseen”. Se pitää paikkansa niin hyvässä kuin pahassa.

Pitämällä huolta itsestäni pidän huolta läheisistäni
Tämä nykyinen työttömyysjaksoni lieveilmiöineen voisi ahdistaa ja jopa musertaa, jollen tietoisesti hakisi onnistumisen kokemuksia alueelta, jossa niitä itse helposti saan. Urheileminen, tanssiminen, näytteleminen ja musisointi ovat kirjoittamisen ohella keinoja pitää huolta omasta onnellisuudestani. Irrottautumalla ajoittain arjesta ja sen haasteista, jaksan paremmin.

Jaksan katsoa eteenpäin, olla riittävän hyvä vanhempi lapsilleni, tehdä töitä työllistymisen hyväksi, opiskella ja iloita keväästä, kukkivista puista ja linnunlaulusta. Mielelläni soisin tämän onnellisuuden lähteen myös useamman käyttöön.

Sininen hetki

Sininen hetki

MOTTO: Etsitkö onnellisuutta? Kokeile kulttuuria!

Popularity: 60% [?]

Uutta ja uudelleen lämmitettyä

May 21st, 2011

Kulttuuriin liittyvät ilmiöt ovat aina olleet osa maailmaani. Musiikki, kuvataiteet, teatteri, kirjat, käsityöt, tanssi ja viimeisimpänä monipuolinen liikunta …kaikkea olen tehnyt ja kaikkea tekemistä osaan arvostaa.

Lapsitanhuajia ohjaamassa, kuva Anna Helin

Lapsitanhuajia ohjaamassa, kuva Anna Helin

Kohta 17 vuotta sitten ryhdyin opiskelemaan kulttuurisihteeriksi ja valmistuin kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1997. Alan työpaikkoja oli opintojen alkaessa enemmän kuin päättyessä ja niinpä olen monen muun tavoin lopulta päätynyt harrastamaan ammattiani. Kun nyt etsin aktiivisesti uutta leipäpuuta aikaisemman määräaikaisen työsuhteen päätyttyä, olen päättänyt sitkeästi pyrkiä takaisin kulttuurin pariin. Tämä on minun henkinen kotini, täällä saa luoda ja toisaalta tehdä rutiinillakin tuttuja asioita.

Koska kulttuurialan työpaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin alalle pyrkiviä, niistä käydään kovaa kilpailua. On hankittava lisäkoulutusta ja osoitettava, että vuodet jotka olen harrastanut ammattiani eivät ole vähentäneet taitojani.

Perustin näitä ajatellen uuden blogin vanhalla nimellä. Kulttuuripaletti on sivusto, jonne kerään tietoa Mäntsälän ja lähialueen tapahtumista sekä pyrin valaisemaan tapahtumia pintaa syvemmältä. Tämä on tulevaisuutta, sillä juuri nyt kerään tietoa tapahtumista ja tämä syvällisempi osuus seuraa myöhemmin. Minulla on harrastuneisuuteni vuoksi hyvät lähtökohdat blogin pitämiselle. Jos en ole itse mukana toiminnassa, tunnen monia aktiiveja – on kyse sitten kulttuurista, urheilusta tai muusta vapaa-ehtoistyöstä. Verkostoni on laaja ja kasvatan sitä mielelläni edelleen.

Otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia, kehitysideoita ja asiantuntevaa kritiikkiä. Blogin pitäjänä olen vanha kettu, mutta kulttuuriblogia en ole koskaan ennen kirjoittanut. Antakaa palautetta ja vinkatkaa kivoista tapahtumista! Osoite on: http://kulttuuripaletti.wordpress.com/

Popularity: 56% [?]

Ilon hetkiä

May 8th, 2011
Suomen mestarit 2011, kuva Anna Helin

Suomen mestarit 2011, kuva Anna Helin

Kansanmusiikkityhtye Ruska osallistui Pelimanniyhtyeiden SM-kisoihin eilen, 7.5.2011 Mäntsälässä. Reippaalla laululla ja taitavalla soitolla yhtye nappasi nuorten sarjassa komean voiton, vaikka keski-iältään kyseessä taisi olla kisan nuorin kokoonpano. Kappalevalinnat ja sovitukset (kiitos Anita Aronen!) olivat onnistuneet ja poikain laulaessa “enkä minä sinun tähden kampaa enkä peilaa…” yleisössä kävi hersyvä kohahdus. Yhtyeessä soittaa kolme reipasta tyttöä ja poikaa, mikä antaa hyvän mahdollisuuden leikitellä lauluilla ja sävelillä.

Seisovat muusikot, kuva Eero Sala

Seisovat muusikot, kuva Eero Sala

Istuvat muusikot, kuva Eero Sala

Istuvat muusikot, kuva Eero Sala

Kaverukset, kuva Eero Sala

Kaverukset, kuva Eero Sala

ONNEA ja KIITOS kaikille Ruskan soittajille, ohjaajille ja vähän meille vanhemmillekin kahden vuoden hyvästä yhteistyöstä!

Lämmin onnittelu myös muille SM-kisojen voittajille ja palkituille sekä ihan jokaiselle osallistujalle! Kansanmusiikin tulevaisuus näyttää kisoja seuranneesta valoisalta.

Popularity: 89% [?]

Pelimannit lavalle

May 3rd, 2011

Toukokuu on ihana kuukausi; luonto on hennoimmillaan ja ihmiset innokkaimmillaan.

Kevätkollaasi vuodelta 2009

Kevätkollaasi vuodelta 2009

Toukokuussa saa myös seurata Mäntsälässä järjestettäviä Pelimanniyhtyeiden SM-kisoja.

Siis mitä? Pelimanniyhtyeet kisaavat vuosittain Suomen mestaruudesta kisoissa, jotka Sepän Soitto ry järjestää. Kisoja on järjestetty vuodesta 1976, jolloin voiton pokkasi kaustislainen Tastulan Pelimannit. Vuosien saatossa voittajat ovat vaihtuneet, on koettu kansanmusiikin uusi tuleminen ja Sepän Soiton muutokset.

Lauantaina Mäntsälän kunnantalon lavalle astuu 17 yhtyettä, joissa soittaa yhteensä yli sata pelimannia. Se on huikea määrä kansanmuusikoita! Kisat alkavat klo 10 nuorten sarjalla. Päivä päättyy klo 18 alkavaan voittajien konserttiin. Luvassa siis tuhti annos kansanmusiikkia niille, jotka viihtyvät tanssittavan ja iloisen musiikin parissa.

Perheessämme on neljä muusikkoa, joista kaksi osallistuu itse kisoihin ja yksi muuten vaan esiintyy yhtenä Ellun kamuista. Meillä jännitys alkaa olla jo käsin kosketeltavaa…

Popularity: 60% [?]

Kudoksissa

November 11th, 2009

Tälle syksylle on osunut monta alkua. Kansantanssi on yksi alku ja kudonta toinen. Molemmat uusia, tosin joskus hamassa lapsuudessa kokeiltuja asioita. Vielä kesällä minä en tiennyt mitään polkusista, en kisailusta, puhumatakaan pirtasta saati askelluksista. Uudet termit menevät vieläkin sekaisin, mutta minä opin.

On tietenkin aivan mahdotonta kuvata aikaansaannoksia ilman kuvia, mutta kun en ehdi kameralla tähdätä kaikkeen siihen, mikä herättää hilpeyttä. Kansantanssin pyörteissä, sottiisin tahdissa ei voi kuvata. Eikä se luonnistu kudontatyön luomisvaiheessakaan.

Uuden oppiminen on suunnattoman nautinnollista. Uusien termien vakiintuminen omaan ajatteluun ja puheeseen on hidasta, mutta vääjäämätöntä. Samalla oppii näkemään käsityöt ja tanssin uudella tavalla. Oppii huomaamaan ne pienet asiat, jotka aiemmin jäivät kokonaisuuden jalkoihin. Odotan innolla omien silmien kehittymistä ja oman tyylin löytymistä. Toistaiseksi mennään täysin ohjeiden mukaisesti. Vasta sitten, kun oppi on selkäytimessä, alkaa soveltaminen ja sen myötä todellinen luova työ.

Nyt etsin ohjetta yksinkertaiselle ja käytännölliselle räsymatolle. Nettitaivas näyttää olevan kudontaa pullollaan, enää pitäisi osata valita. Laitan sitten kuvia näkyviin, kun on mitä kuvata.

Popularity: 37% [?]

Berliini mielessäin

November 10th, 2009

Tänään on aiheellista kirjoittaa Berliinistä. Tuossa kauniissa kaupungissa kävin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana luokkaretkellä kevään juuri puhjetessa. Muistan hyvin bussimatkan Helsingistä Ruotsin ja Tanskan halki Saksaan ja sen, kuinka taivaskin näytti erilaiselta kuin kotimaassa.

Teimme myös vierailun (metrollako) Itä-Berliiniin. Minulle se oli ensimmäinen käynti rautaesiripun toisella puolella, enkä voi väittää suhtautuneeni siihen rauhallisin mielin. Kaikki näytti ankealta ja pelotti vietävästi. Mutta muurin länsipuolella kaikki oli upeaa. Kauniita kahviloita, kneipekin ihan naapurissa ja paljon monenlaista uutta nähtävää.

Elokuussa 1961 rakennettu muuri erotti ihmiset fyysisesti ja psyykkisesti toisistaan. Berliinin muurin purkamisesta kuluneiden 20 vuoden aikana olen päässyt ajoittain kurkistamaan kaupunkia, joka näyttää ulospäin yhtenäiseltä. Kaupungin historia näkyy katukuvassa. Berliinin itäisillä alueilla on oman aikansa rakennuskulttuuri hyvin nähtävillä. Eipä voi sanoa sen kovasti erottuvan Neuvostoliiton aikaisesta rakennustyylistä.

Kunpa missään päin maailmaa ei enää rakennettaisi muureja erottamaan ihmisiä toisistaan aatteiden nimissä. Onnea vielä berliiniläisille demokratiasta ja vapaudesta, joka ei tänäänkään ole itsestään selvää!

Related Posts with Thumbnails

Popularity: 32% [?]

4a55dbdc6c