KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ TUUMASTA TOIMEEN /
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

TAUSTAA:
Aloitan tutulla litanialla – Mäntsälän kunnan talous täyttää tuota pikaa kriisitalouden tunnusmerkit. Meidän on reagoitava HETI, jotta voimme aloittaa negatiivisen kierteen muuttamisen positiiviseksi. Kun osavuosikatsauksessa tilinpäätösennuste näyttää negatiiviselta, meidän on osoitettava kuinka alijäämä katetaan suunnittelukaudella eli neljän vuoden aikana. Kouluverkon kaltaisia päätöksiä tulee tehdä myös muilla sektoreilla.

Valtio laittaa heikon talouden omaavat kunnat kovan paikan eteen. Me emme mm. saa tukea kyläkouluille kuten ennen. Tämä on valtakunnan politiikkaa, totinen paikka niille kaltaisilleni, jotka uskovat pienuuden paremmuuteen. Nyt etsitään säästöjä sijoittamalla suuriin kuntiin, suuriin sairaanhoitopiireihin ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Taustalla on mm. suurten ikäluokkien eläköityminen – on keksittävä tekijät töille ja rahoitus eläkkeille. Suuri kunta-alan muutos on tarpeellinen.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Sisäministeriön sivuilla lukee kuulusta Paras-hankkeesta seuraavaa: “Hankkeen tavoitteena on se, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Samanaikaisesti palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen otetaan huomioon.” Hanke ei siis ole kuntalaisten kiusaksi, vaan tulevaisuutta ajatellen oikea tapa valmistautua tuleviin haasteisiin.

Mäntsälän kouluverkkoselvitys on johtanut aiheelliseen ja syvälliseen keskusteluun siitä, miten arvot ja talous kohtaavat kuntalaisten arjessa. Sisäisten vuokrien kautta tiedämme, että valitettavan iso osa koulujen menoista on kiinteistöön, ei opetukseen liittyviä kuluja. Jos näissä säästämme, saamme enemmän rahaa mm. koulukirjoihin, joiden kierrättämisestä olemme jo tehneet lähes taidetta. – Ei kierrättämisessä mitään vikaa ole, mutta opetussuunnitelmien muuttuessa pitää pystyä hankkimaan ajan tasalla olevat uudet kirjatkin.

Me asumme muuttovoittokunnassa, jossa erityisesti lasten ja koululaisten määrä lisääntyy suhteellisesti eniten. Kunnalla ei ole varaa korjata kaikkia rakennuksia, etenkään koska niiden korjaamiseen ei ole käytetty, eikä ole voitu käyttää riittävästi rahaa, ongelmien ollessa pieniä. Tämä on ollut myös poliittinen päätös. Joka tapauksessa joudumme investoimaan eli laittamaan rahaa koulurakennusten seiniin. Eikö siis olisi kannattavaa saman tien ryhtyä uudistamaan kouluverkkoa sellaiseksi, että se on mahdollisimman toimiva? Koululaiset tuskin ovat pahoillaan jos saavat kohtuullisen kokoisen koulun toimivine ja erityisesti LAINMUKAISINE tiloineen. 120 oppilaan koulu, kuten Hepola, on silti pikkukoulu valtakunnallisessa vertailussa.

On totta, että tutkimusten mukaan oppiminen on yhtä hyvää tai huonoa isoissa ja pienissä kouluissa. On totta, että koulumatkat ovat aina pitkiä toisille ja lyhyitä toisille. Aina joudutaan kuljettamaan lapsia – se johtuu kuntamme pinta-alasta.

Kouluverkkoselvityksen pohjalta kunnanhallitus on tuonut eteemme esityksen, joka mielestäni on kohtuullinen, muttei sitä, mitä itse odotin. Toivoin, että voisimme vihdoin tehdä päätöksen siitä, mikä koulu rakennetaan ensimmäiseksi. Etelä-Mäntsälän oppilaspaikkatilanne on akuutti, sinne tarvitaan lisää koulutilaa. Pohjoisen pikkukoulut ovat idyllisiä, mutta kaikkia ei ole varaa säilyttää. Olen kuitenkin monipuolisten kouluvaihtoehtojen kannalla.

Koulurakennukset eivät ole kylähengen elinehto. Se elinehto on kyläläisissä. Aktiivisuus ei synny seinistä, vaan ihmisistä. Isommissa koulurakennuksissa voi jopa olla mukavampi harrastaa, ei se ainakaan harrastamisen laatua huononna.
Palaan kuntatalouteen: rahaa on kunnan kirstussa vuosittain tietty määrä. Sillä pitää hoitaa ensisijaisesti lakisääteiset palvelut ja tällä menokehityksellä meillä alkaa olla todellisia ongelmia niiden hoitamisessa. Meidän on löydettävä säästöjä tai edes koetettava osoittaa, että me uskottavasti panostamme tulevaisuuteen, jotta toiminnot saadaan järkeistettyä ja pysymme kaidalla tiellä voiden turvata kaikille kuntalaisille heille kuuluvat peruspalvelut.
Yhdyn kunnanhallituksen päätökseen, en siksi, että pitäisin kumpaakaan ehdotusta loistavana. Hallituksen esitys ei ole juurikaan sivistyslautakunnan esitystä tiukempi, lukuun ottamatta paria koulua. Esityksen etu on siinä, että se ei jätä Pohjois-Mäntsälän kouluja loputtoman epätietoisuuden valtaan. Jos olen ymmärtänyt tämän esityksen oikein, sen mukaan elettynä Pohjois-Mäntsälässä yhdistetään kouluja kun ensin on rakennettu Hepolaan lisätilaa, Nummisten koulutilatarve on täytetty ja Aseman seudun koulu on valmis.

Sinä aikana kun kaikki muu on tehty, näemme millaiset vaikutukset Mäntsälän kasvulla on kouluverkolle ja tiedämme millaista koulua tai kouluja tarvitaan pohjoisessa.
—

Vihreiden ryhmäpuhe / talousarvioesitys vuodelle 2006

Talousarvio tulevalle vuodelle on käsissämme. Tahdon kiittää sen laatijoita ja kiinnittää huomionne muutamiin esityksessä oleviin seikkoihin:Positiivista esityksessä on verotulojen kasvu, jonka voi olettaa jatkuvan tasaisena. Huolestuttavaa on erityissairaanhoidon kulujen jatkuva nousu. Kriittisenä pidämme kunnan velkaantumista. Tulevana vuonna joudutaan velkarahaa ottamaan kunnan palveluiden kannalta välttämättömiin investointeihin niin paljon, että ylitämme 1800 euron lainamäärän per asukas. Korkotaso osoittaa nousemisen merkkejä ja on ymmärrettävä, että lainakantaa pitäisi voida vähentää korottamisen sijaan.

Tässä tilanteessa meidän tulee tukea kolmannen sektorin työtä, jotta heidän avullaan saamme pidettyä kuntamme harrastustoiminnan vireänä. Meidän tulee kuitenkin noudattaa tässä toiminnassa niin tasa-arvolakia kuin tasavertaisuusperiaatetta.Tämän vuoden aikana on tullut todistettua sekin, että kotihoidon tuella hoidettujen lasten kautta kunta saavuttaa suurta säästöä päivähoitomenoissa. Tukemalla lasten kotihoitoa yhtenä hoitomuotona kunnallisten päivähoitomuotojen joukossa, saavutamme sekä vanhempien luottamuksen että säästämme investointikuluissa. Kotihoidontuen kuntalisä on saatava muiden kuuma-kuntien tavoin Mäntsäläänkin, mutta muodossa joka ei lisää epätasa-arvoa kuntalaisten kesken. Asiasta on olemassa monia mielipiteitä, mutta Espoossa, jossa maksetaan Suomen suurinta kuntalisää, katsotaan, ettei ole varaa luopua siitä.

Tulonlisäykset ja rakenneuudistukset on tehtävä toisiinsa sidottuina. Molemmat ovat vääjäämättömiä. Vihreän moton mukaan kaikkia ongelmia ei voida ratkaista, ne pitää ehkäistä! Meidän on panostettava ongelmien ehkäisyyn.

—

Aluekuntamallista / 29.8.2005 Mäntsälän kunnanvaltuustossa

Keskustelu aluekuntamallista käy vahvana halki kunnallisen kentän niin puolueissa kuin virkamiesten keskuudessa. Pidän keskustelua hyvänä ja asiaa tärkeänä. Meidän on syytä uskoa suurten yksiköiden tuomiin etuihin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Mäntsälä kuuluu jo nyt Kuuma-kuntiin, jotka ovat toistaiseksi löyhällä sidoksella toisiinsa liittyneitä keski-Uusimaalaisia kuntia. Kuuma-kuntien yhteisiä projekteja on mm. suurten hankintojen kilpailuttaminen, josta tuloksena on saatu näyttöä sekä työmäärän että kustannusten vähenemisestä.

Aluekuntamallin yhtenä tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille tasa-arvoiset palvelut huolimatta siitä missä kunnassa asuu. Nykyisen kuntajaon aikana kunkin kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa liiaksi kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. Tästä epätasa-arvosta Hannes Manninen toivoo päästävän eroon uudella aluekuntamallilla.

Meillä on voimassa olevat maakuntarajat ja valmis organisaatio, joten sen sijaan että luomme täysin uuden mallin, voisimme käyttää hyväksi jo olemassa olevia rakenteita tai sitten luopua kokonaan maakunnista. Kahteen rinnakkaiseen malliin ei ole varaa.

Mäntsälän on luontevaa syventää yhteistyötä Kuuma-kuntien kanssa ja jatkaa hyvää yhteistyötä myös muiden naapurikuntien kanssa. Siihen, minkä kokoiset alueet olisivat tehokkaimpia saati kuinka alueiden rajat tulee lopullisesti määritellä, en ota tässä kantaa.

On syytä olla huolissaan siitä, mitä uusien aluejakojen käyttäminen tarkoittaa kuntalaisten osallistumisen kannalta. Äänestysprosentin voi tuskin odottaa kasvavan, jos päätösten teko siirtyy yhä kauemmas tavallisesta kuntalaisesta. Haasteena uudella aluekuntamallilla onkin lähidemokratian ylläpitäminen.

Aluekuntamallin kysymysmerkki on lisäksi mielestäni verotuksen ja palvelujen saaminen kohdalleen. Jos niin kutsuttujen lähikuntien tulee tarjota palveluita, niin rahoituksen tulee olla kunnossa. Nykyään valtio kohdistaa kuntiin palveluiden järjestämisvelvoitteita ilman riittävää taloudellista panostamista ja tämä johtaa epäterveeseen päälle kaatuvien ongelmien hoitoon sen sijaan, että kunnilla olisi varaa ehkäistä ongelmia riittävän varhaisella taloudellisella panostamisella.
—

Talouden tasapainottamisohjelmasta / 18.4.2005 Mäntsälän kunnanvaltuustossa

Vihreän valtuustoryhmän kanta kunnan tasapainottamisohjelmaan on viileän ymmärtäväinen. Mäntsälä on ajautunut sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, jossa kurssia on korjattava ja se on tehtävä taiten.On selvää, että lainan ottaminen käyttömenoihin (puhutaan syömävelasta) ei pidemmän päälle tule kysymykseen ja siksi on saatava kunnan menot ja tulot parempaan tasapainoon.Meidän kunnallisveromme on hyvää keskiluokkaa, mutta sen korotuspaineet ovat suuret. Edessämme on todennäköisesti veron korotus, jolloin palveluista syntyvää laskua maksavat kaikki kuntalaiset. Keskustelua käydään lähinnä siitä, kuinka paljon ja millä aikavälillä kunnallisveroa nostetaan.

Omaisuutta myytäessä on muistettava, että se on kertaluontoinen tulo – pitää harkita tarkoin kannattaako lypsävää lehmää myydä. Mikä tuntuu säästöltä lyhyellä aikavälillä, saattaa kääntyä tappioksi pitkällä.

Maapoliittisilla toimenpiteillä voidaan ohjata kunnan taloutta järkevään suuntaan. Kyläkeskusten suhteellisen tiivis rakentaminen ei sulje pois maaseutumaista miljöötä. Kirkonkylän rakentuminen ja kehittäminen jatkuu vahvasti kaupalliseksi keskukseksi.

Taloutta tasapainottaessa tulojen nostamisen yhteydessä täytyy puhua myös menojen supistamisesta.

Arvoisa puheenjohtaja, vihreät katsovat tarpeelliseksi tuoda julki kiitoksensa siitä, että kuntalaisille kerrotaan käynnissä olevasta tasapainottamisohjelmasta. On helpompi ymmärtää mistä on kysymys kun saa asianmukaista tietoa ajallaan.

Me kaikki ymmärrämme että säästöistä puhuttaessa puhutaan nimenomaan kehittämisestä; kuinka vähemmällä saadaan enemmän laadusta tinkimättä. Koskee tämä sitten kouluverkkoa tai seutukuntayhteistyötä, päivähoitomuotojen vertailua tai puhelinvaihteen yhdistämistä pyrkimys on järkeistämällä supistaa menoja.

Kaikkia tarvitaan tässä työssä.

Vihreä valtuustoryhmä katsoo luottavaisin mielin tasapainoiseen tulevaisuuteen.

Popularity: 2% [?]