Lehtikirjoitukset

Mäntsälän Viikkouutiset 22.2.2007

TASAPAINOSSA KAIKEN IKÄÄ

Mäntsälän kunta saa paljon julkisuutta Helsingin Sanomissa Läskikapina-aiheella. Tasapainoisesta ruokavaliosta ja liikunnasta ei voi puhua liikaa, tietoa on helposti saatavilla ja keinot tasapainoiseen elämään tunnetaan hyvin.

Yli- tai alipainolla on tunnetut seurauksensa ihmisen terveydelle, joskus myös mielenterveydelle. Ihmisruumiiseen on aina kohdistunut ihanteita, jotka ovat muuttuneet vuosisatojen aikana suuresti. Laihduttaminen prosessina on kuitenkin muodissa ensimmäistä kertaa tunnetussa historiassa. Tämä on johtanut siihen, että laihuudesta on tullut hyve. Mitä laihempi, sen menestyneempi taloudellisesti, totesi eräs amerikkalaistutkimus.

Laihuuden ja hyvän fyysisen kunnon välinen suhde ei ole yksi yhteen. Paino-ongelmat ovat enimmäkseen riippuvaisia ruokailun ja liikunnan välisestä suhteesta. Ihmisten välisiä eroja aiheuttaa myös perimä. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että tasapainoisesti liikkuva ja syövä ihminen on todennäköisesti myös terveempi ja voi hyvin.

Yhteiskuntamme on muuttumassa yhä passiivisemmaksi arkiliikunnan suhteen. Koulu- ja työmatkat ovat pitkiä, ne taitetaan omalla autolla. Työelämäkään ei kuluta fyysistä energiaa kuten aiemmin. Kuitenkin syömme lähes samoin kuin ennen – siis helposti enemmän kuin kulutamme.

Ratkaisu paino-ongelmiin on oman ihannepainon tunteminen ja siitä kiinni pitäminen. Painoindeksistä puhutaan paljon. Sillä mitataan pituuden ja painon välistä suhdetta ja se antaa ihan hyvän kuvan siitä, missä mennään painon suhteen.

Painonhallinta on herkkä asia monelle. Kiusaaminen ja yhteisön ulkopuolelle jättäminen kohdistuu usein ulkomuotoseikkoihin. Tämä jokakeväinen laihdutusboomi kätkee sisälleen sen tosiasian, ettemme osaa hallita painoamme rantakauden ulkopuolella. Jatkuva suuri painonvaihtelu rasittaa elimistöämme runsaasti ja laihduttelusta pitäisikin siirtyä tasapainoseen elämään. Läskikapina on hyvä jos sillä saavutetaan pitkäaikaisia tuloksia. Muutoin se jää elämään vain yhtenä kapinana muiden joukossa.

Idea on sinänsä hauska, mutta minusta idean pointti on vapaaehtoisuudessa. Hesari pyysi ilmoittautumaan kapinalliseksi ja halukkaat ovat tiedossamme. Iloitsen näiden puolesta ja toivotan onnea ja menestystä painonhallintaan! Sen sijaan en iloitse haasteesta, josta luimme Hesarista. Olen haastettu osallistumaan painonpudotukseen osana valtuustoa. Minkäänlaista mahdollisuutta hiljaiseen kieltäytymiseen ei ole tarjottu.

Vieritänkin pallon eteenpäin. Haastan Mäntsälän kunnan tehostamaan kevyen liikenteen väylien rakentamista, ylläpitoa ja huolehtimaan kaikessa toiminnassaan esteettömyydestä. Tehdään kynnys lähteä kävelylle, juoksulenkille, pyöräilemään ja nauttimaan luonnosta mahdollisimman matalaksi. Tuetaan talvista työmatkaliikuntaa auraamalla kevyen liikenteen väylät ennen työmatkalaisten aamuista töihin lähtöä.
Tiedäthän, että arkiliikunta vaikuttaa myös ilmastoon – positiivisesti!

Susanna Salokannel

Valtuutettu, tarkastuslautakunnan pj,

Vihreät, uusimaa, 67

Mäntsälän Viikkouutiset 25.1.2007

Ilmastonsuojelu on kestävän hyvinvoinnin ehto

Eduskuntavaalit käydään ennennäkemättömällä areenalla: keskiöön on noussut ilmastonmuutos.

Joku kysyy, mitä haittaa suomalaisille on ilmaston lämpenemisestä? Talvella ei tarvitse tehdä lumitöitä eikä lämmittää taloja totuttuun tapaan. Sadot ovat runsaampia ja puutkin kasvavat nopeammin. Siis miksi moinen hötkyily, eihän lämmin luita riko. Eipähän se meitä suomalaisia niin rajusti käsittelekään, tuo ilmaston lämpeneminen. Lumeton talvimaisema on valoton. Kasvimme eivät osaa mennä talvilepoon, eivät myöskään karhut. Odotamme hiihtokelejä – turhaanko? Merenpinta nousee ja kesämme ovat kuumia sekä talvet leutoja.

Etelä-Euroopassa ja sitä etelämpänä kuumuus haittaa normaalia elämää. Sadot jäävät huonoiksi, aavikoituminen lisääntyy, nälänhädät, vesipula ja muut ongelmat vain pahenevat. Vedestä tullaan käymään kiivasta taistelua. Me tuskin haluamme katsoa tätä korttia kovin pitkään.

Työhön ilmastonmuutosta vastaan on tarjottu monenlaisia keinoa, suurin osa näistä katsoo tiukasti kohti aina vain kasvavaa, jopa hallitsematonta energian tarvetta. Joskus kauan aikaa sitten oli tapana säästää myös energiaa. Silloin oltiin itsekkäitäkin, säästettiin, ettei oma sähkölasku olisi niin suuri. Sen sijaan, että päätyisimme käyttämään näennäisesti kilttiä ydinvoimaa, voisimme kaikin mokomin lisätä erilaisten uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Meillähän on teknologista tietoa ja taitoa, jota kehitysmaista puuttuu.

Energiaomavaraisuus on mielenkiintoinen asia. Kuinka omavaraisena pidätte sähköä, jonka raaka-aine ostetaan kansainväliseltä yhtiöltä? Onko öljyn tai uraanin kotimaisuusaste kovin korkea? Vaikka Suomesta saataisiin uraania (tähän menee vähintään 10 vuotta), se ostettaisiin silti ulkomaiselta yritykseltä, joka kaivaa sen ja vie rikastettavaksi muualle. Ydinvoiman kotimaisuusaste ei siis ole kovin korkea, toisin kuin uusiutuvilla energiamuodoillamme.

On mielenkiintoista, että on olemassa matalaenergiaratkaisuja, joilla voidaan vähentää uusien rakennusten energiankulutusta 50-80%. Tai esimerkiksi taajuusmuuttajilla voidaan joissakin kohteissa puolittaa teollisuuden sähkömoottorien kulutus. Meillä on kyllä tietoa, mutta onko meillä halua tehostaa energian käyttöä?

Liikenteen päästöt ovat iso osa ilmastonmuutoksen ongelmaa. Metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Meistä voisi tulla, ei vain energiaomavaraisia, vaan myös energiaosaamista vievä maa. Aikamoinen muutos tähän päivään yksinkertaisesti tekemällä päätös nyt. Eikä tämän muutoksen aikaansaamiseen tarvita yhtään uutta ydinvoimalaa tai uraanikaivosta.

Ilmastonsuojelun ei onneksi tarvitse tulla kalliiksi. Hyödyt lämpenemisen rajoittamisesta siedettävälle tasolle ylittävät kustannukset. Jo nykyisellä teknologialla on mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi hyvinvoinnin kärsimättä. Teknologian kehittyminen
halventaa päästövähennysten kustannuksia entisestään.

Ilmastonsuojelu myös työllistää ihmisiä, synnyttää yrityksiä, parantaa terveyttä ja tukee aluekehitystä. Suomessa on lähes 500 yritystä, jotka toimivat ilmastoteknologian parissa. Alan liikevaihto voi vuoteen 2010 mennessä nousta seitsemään miljardiin euroon. Puuenergiateknologian vienti ja tuulivoimateollisuus voivat molemmat työllistää samassa
ajassa liki kymmenen tuhatta suomalaista.

Minä kannatan uusiutuvia energiamuotoja. Entä Sinä?

Susanna Salokannel

Vihreiden kansanedustajaehdokas Mäntsälä / Uusimaa

—-

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ ON ARVOASIA (Mäntsälän viikkouutiset 21.12.2006)
Mäntsälässäkin erittäin paljon puhuttanut kuntalisä on monella tapaa arka aihe. Miksi näin on? Lasten hoitoratkaisut nähdään tärkeinä, kenties tietyn elämäntilanteen tärkeimpinä asioina. Siksi helposti koetaan, että kotihoidon tukeminen olisi päivähoidon arvotuksesta tai resursseista pois. Tosiasiassa erilaisten hoitomuotojen tukeminen antaisi perheille laadukkaampia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.

Lastenpsykiatrien näkökulmasta suurimmassa osassa perheitä lasten hoitaminen kotona nähdään toivottavana asiana. Syyt liittyvät pienten lasten tarpeeseen saada hoitoa pysyvässä ihmissuhteessa ja taaperoiden erilaisiin vahvuuksiin tai heikkouksiin menestyä suuressa ryhmässä. Paraskaan päiväkoti ei korvaa oman vanhemman hoivaa silloin kun oma vanhempi on motivoitunut ja kyvykäs hoitamaan lastaan.

Tässä kohtaamme tosiasian; kaikki vanhemmat eivät ole motivoituneita jäämään kotiin ainakaan vuotta pidemmäksi ajaksi. On erittäin tärkeää, että vanhemmat itse punnitsevat taloudelliset ja henkiset resurssinsa. Jos veri tai asuntolaina vetää työpaikalle, on meillä oltava riittävän hyvä päivähoitolaitos hoitamassa lapsiamme. Lisäksi on muita perhekohtaisia elämäntilanteita, joissa päivähoito on lapselle hyväksi.

Itse uskon, että vanhemmat itse pyrkivät löytämään perheelleen parhaiten sopivan hoitomallin. Kuntalisä mahdollistaisi kotihoidon niissä tapauksissa, joissa halua kotihoitoon on, mutta taloudellisia reursseja ei ole. Lasten kotihoito on kunnalle kaikkein halvin hoitomuoto silloinkin, kun siitä maksetaan parin sadan euron kuntalisää.

Lasten hoitaminen kotona on naisnäkökulmasta katsottuna taloudellinen ja sosiaalinen riski. Se lisää nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla ja tutkimusten valossa se myös vähentää naisten tulotasoa. En pidä suurena ihmeenä, että lasten kotihoidosta on tehty sen takia taloudellisesti kannattamatonta. Tarkoituksena on ohjata naiset takaisin töihin. Tämä ohjauskeino ontuu siinä, ettemme ole saavuttaneet täystyöllisyyttä. Toinen ratkaisu syrjinnän poistamiseksi on miesten suurempi osallistuminen pienten lasten hoitoon. Mitä useampi isä jää kotiin hoitamaan taaperoa, sitä vaikeampi on syrjiä naisia työmarkkinoilla ja maksuttaa naisten työnantajilla perhevapaista koituvat maksut.

Kunnallisella tasolla päättäjiä sitoo lasten subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan, mikä käytännössä sanelee sen, että hoitopaikkoja pitäisi olla jokaiselle niitä haluavalle. Koska keskimäärin tietty prosentti alle kolmivuotiaista hoidetaan ”joka tapauksessa” kotona, hoitopaikkoja mitoitetaan tietoisesti vähemmän kuin kunnassa on hoidettavia. Monissa kunnissa on kuntakohtainen lisä nähty edullisempana ratkaisuna päivähoitopaikkojen rakentamisen sijaan, mutta Mäntsälässä näin ei ilmeisesti tule käymään. Meillä vallitsee sekä päättäjien että virkamiesten keskuudessa monenlaisia mielipiteitä. Valtaosin kuntalisä nähdään vain menoja lisäävänä etuna, koska sen positiivisia vaikutuksia on vaikea mitata rahassa.

Suomen erilaiset kuntalisämallit eivät lisää kansalaisten tasavertaisuutta. Mikäli kuntalisä räätälöidään vain jollekin perheryhmälle, se vähentää tasavertaisuutta myös kunnan sisällä. Ongelmana onkin löytää malli, joka palvelee tasavertaisesti sekä lasta että aikuisia suistamatta kunnan taloutta enää tämän syvemmälle suohon. Vaihtoehtoisina ratkaisuina näen Vihreiden perustulon ja Lapsiperheiden Etujärjestön tasaraha-mallin. Kumpikin vaihtoehto antaa taloudellisen valinnanmahdollisuuden lastenhoitoa pohtivissa kodeissa. Ennen näihin suuriin muutoksiin ryhtymistä kuntalisä on paikallaan ja kannatan sen saamista myös Mäntsälään.

 

Susanna Salokannel

Mäntsälän kunnanvaltuutettu,

tarkastuslautakunnan pj,

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas

—

JUHLISTA JALOIN

 

Osallistuin tänä vuonna Mäntsälän kunnan ja seurakunnan järjestämään itsenäisyyspäiväjuhlaan ensimmäistä kertaa. Tämä ei jääne ainoaksi kerraksi, sillä vieläkin liikutuksen laineet liikkuvat sydämessäni juhlia ajatellessani.

 

Tilaisuudessa eivät loistaneet iltapuvut, eivät timantit eikä kuohuviini. Mäntsälässä itsenäisyyspäivää kunnioitettiin arvokkaasti lipuin ja tunteisiin osuvin sanoin ja sävelin. Juhla alkoi lipunnostolla kunnantalolla ja jatkui kirkossa ja vielä seurakuntakeskuksessa päiväjuhlan merkeissä.

 

Kirkkoherran puhe koski suomalaista tapaa juhlia itsenäisyyttä. Se, ettei juhlinta ole yhtä karnevaalia ei tarkoita, ettemmekö olisi sydänjuuriamme myöten onnellisia itsenäisestä maastamme. Me tiedämme millaisen uhrauksen sukupolvet ennen meitä ovat antaneet, jotta meillä olisi hyvää ja turvallista elää ja olla. Oma isäni ja hänen enonsa (jääkäri) kävivät nuorukaisina läpi 1900-luvun alun suomalaisen miehen tien, tosin eri maailmansodissa. Sotien kauheat yöt jatkuivat unissa loppuun saakka. Kokemukset ulottuivat perheisiin ja lapsiin vielä vuosikymmenten kuluttua.

Saarnassa meitä muistutettiin niin vanhuuden viisaudesta kuin tyytyväisyyden kyvystä. Ari Ojellin kyky puhua suunsa puhtaaksi vahvisti käsitystäni suomalaisen kulttuurin ja uskonnon välisestä kytköksestä. Sopii erinomaisesti omaan kulttuuriimme saada muistutus juhlista jaloimmassa omista synneistämme ja vähän toistenkin. Tyytyväisyys ei tarkoita ovimattona olemista, vaan kaiken sen hyvän tunnistamista, joka nyt ja tässä on omassa elämässä.

 

Kun Suomenlippua kannettiin kotikirkon urkujen soidessa, vain vaivoin sain kyynelet kuriin. Niin tunteisiin vetoavaa voi olla suomalainen juhla.

 

Seurakuntakeskuksen taidepainotteinen ohjelma ei jäänyt yhtään huonommaksi. Olen aivan varma siitä, että nuoren pianistin Heidi Sairasen tulkinta Sibeliuksen Kuusesta oli parasta klassista musiikkia, mitä olen pitkään aikaan kuullut. Siinä oli tunnetta ja herkyyttä sekä varmuutta, ja mikä parasta, siinä kiteytyi myös juhlapuheissa mainittu tulevaisuus. Historia antaa eväitä tulevaisuudelle. Suuren säveltäjän herkät tunteet siirtyvät nuottien kautta yhä uusien muusikoiden ohjelmistoon tuoden terveisiä maailmasta, joka on tämän päivän ihmisille historiaa. Samaa historian jatkumoa edusti myös kansanmusiikkiyhtye Kaamoksen esitys. Ja voi millainen olikaan Kaarina Schroderuksen lausuman Aleksis Kiven joulurunon henki. Joulurauha suorastaan huokui yli salin.

 

Hiljentyessämme vähitellen joulurauhan hiljaisuuteen, voisimme olla itsellemme armollisia ja viettää mainoksista huolimatta suomalaista joulua. Arvokasta, kunnioittavaa ja muistorikasta.

 

 

Sydänlämmintä Joulua ja onnellista vuotta 2007 teille kaikille!

 

 

Susanna Salokannel

Suuren säveltäjän herkät tunteet siirtyvät nuottien kautta yhä uusien muusikoiden ohjelmistoon tuoden terveisiä maailmasta, joka on tämän päivän ihmisille historiaa. Samaa historian jatkumoa edusti myös kansanmusiikkiyhtye Kaamoksen esitys. Ja voi millainen olikaan Kaarina Schroderuksen lausuman Aleksis Kiven joulurunon henki. Joulurauha suorastaan huokui yli salin.

Hiljentyessämme vähitellen joulurauhan hiljaisuuteen, voisimme olla itsellemme armollisia ja viettää mainoksista huolimatta suomalaista joulua. Arvokasta, kunnioittavaa ja muistorikasta.

Sydänlämmintä Joulua ja onnellista vuotta 2007 teille kaikille!

Susanna Salokannel

—

SANANVAPAUS (Mäntsälä-lehti 11.10.2006) Meidän kulttuuriimme liittyy olennaisena osana sananvapaus. Kirjoissa, näytelmissä, elokuvissa, musiikissa ja tanssissa sekä lehdistössä saa kirjoittaa, osoittaa ja sanoa ääneen kaikki ne epäkohdat, joita elämänsä aikana kohtaa. Meidän kulttuurimme vapaus ja sen erinomaisuus nosti taas päätään venäläisen toimittajan jouduttua sanojensa takia uhriksi. Herääkin kysymys millaista olisi elää yhteiskunnassa, jossa mielipiteiden moniäänisyys ei kantautuisi ulottuvillemme. Kulttuurinen muuri, joka on kasvanut kahden naapurimaan välille, on jälleen korkeampi kuin aikoihin.Sananvapaus tarkoittaa vapautta sanoille ja niiden takana oleville tiedoille ja mielipiteille. Mäntsälässä asiat ovat varsin hyvin, mutta ikävistä asioista puhuminen on täälläkin välillä vaikeaa. Politiikassa puolestaan kipeiden asioiden esiin nostaminen on tärkeää. On puhuttava parempaan johtavan muutoksen puolesta ja uskallettava ottaa kantaa ikäviinkin asioihin.Kulttuurikeskus herättää puhetta puolesta ja vastaan. Kirjaston uudisrakentamisen yhteydessä onkin mietittävä myös muiden kulttuuritilojen mahdollisuus. Meillähän on ainakin Apposellinen toimintaa, jolle pitää saada tilat jos ja kun vanhasta kenkätehtaasta luovutaan. Vanhoja rakennuksia ei täällä ole varaa hoitaa, vaan niiden annetaan ränsistyä rauhassa kunnes niiden korjausvelka on käynyt sietämättömäksi. Sitten ne voidaan työntää vaikka katerpillarilla Mäntsälänjokeen. Minusta se on historian hylkäämistä. Vanhasta apteekin talosta minä, uudisasukas, olen saanut kuulla monta kaipauksella kerrottua tarinaa.Teimme juuri valtuuston opintomatkan Kuopioon, jossa minullakin on syvät kesäjuuret. Hienoimpia asioita Kuopion kaupungissa on talojen eri-ikäisyys ja sen tuoma historian henki. Rännikadut, nuo kapeat kävelykujat, on pyritty kunnostamaan. On museokorttelia ja ilmeisesti suunnitelma säästettävistä vanhoista taloista. Mäntsälässä sellaiselle suunnitelmalle olisi tarvetta. Nyt mietimme talo kerrallaan niiden kohtaloa ja eurot sanelevat historiamme hinnan. Taloja ei sata vuotta sitten rakennettu kestämään sataa vuotta, vaan monta sataa. Nykyään rakennusten käyttöiästä puhutaan kymmenissä vuosissa. Voi mitä tuhlausta!Sananvapautemme on maksettu sodissa ja niiden jälkeen korkojen kera. Tänään tajuan taas selvemmin millainen korvaamaton asia avoin ja keskusteleva yhteiskunta on. Hinta, joka maksettiin oli kova. Kiitos veteraaneille suomalaisten sananvapaudesta!Susanna Salokannel

—-

RUKKANEN HUOLEHTII NUORISTA / 16.10.2005 paikallislehdissä

16.10.2005 paikallislehdissäPerjantaina 14. lokakuuta vettä satoi illansuussa kaatamalla. Ilta pimeni nopeasti ja nuoria alkoi kerääntyä Hupilaan lettukesteihin. Saapuessani paikalle seitsemän nurkilla yläkerrasta kieppui ihana lettujen tuoksu ulko-ovelle saakka.

16.10.2005 paikallislehdissäPerjantaina 14. lokakuuta vettä satoi illansuussa kaatamalla. Ilta pimeni nopeasti ja nuoria alkoi kerääntyä Hupilaan lettukesteihin. Saapuessani paikalle seitsemän nurkilla yläkerrasta kieppui ihana lettujen tuoksu ulko-ovelle saakka.Paikalla oli nuoria pelaamassa, syömässä, seurustelemassa ja ottamassa lehdessäkin mainittuja tatuointeja. Tunnelma oli mukavan rento. Jos nyt joku ihmettelikin vieraan aikuisen ilmestymistä tiloihin, siitä ei tehty numeroa. Mahtuihan sinne.

16.10.2005 paikallislehdissäPerjantaina 14. lokakuuta vettä satoi illansuussa kaatamalla. Ilta pimeni nopeasti ja nuoria alkoi kerääntyä Hupilaan lettukesteihin. Saapuessani paikalle seitsemän nurkilla yläkerrasta kieppui ihana lettujen tuoksu ulko-ovelle saakka.Paikalla oli nuoria pelaamassa, syömässä, seurustelemassa ja ottamassa lehdessäkin mainittuja tatuointeja. Tunnelma oli mukavan rento. Jos nyt joku ihmettelikin vieraan aikuisen ilmestymistä tiloihin, siitä ei tehty numeroa. Mahtuihan sinne.Erityisnuoriso-ohjaaja Mea Hannila-Niemelä otti minut lämpimästi vastaan ja kertoi toiminnasta niin nuorisotiloissa kuin monitoimitalolla Sport Net Caféssa.

16.10.2005 paikallislehdissäPerjantaina 14. lokakuuta vettä satoi illansuussa kaatamalla. Ilta pimeni nopeasti ja nuoria alkoi kerääntyä Hupilaan lettukesteihin. Saapuessani paikalle seitsemän nurkilla yläkerrasta kieppui ihana lettujen tuoksu ulko-ovelle saakka.Paikalla oli nuoria pelaamassa, syömässä, seurustelemassa ja ottamassa lehdessäkin mainittuja tatuointeja. Tunnelma oli mukavan rento. Jos nyt joku ihmettelikin vieraan aikuisen ilmestymistä tiloihin, siitä ei tehty numeroa. Mahtuihan sinne.Erityisnuoriso-ohjaaja Mea Hannila-Niemelä otti minut lämpimästi vastaan ja kertoi toiminnasta niin nuorisotiloissa kuin monitoimitalolla Sport Net Caféssa.Pian Hupilaan saapui lauma aikuisia. He ovat Rukkastoiminnan vapaaehtoisia, aikuisia nuorista välittäviä vapaaehtoisia. Liityin jalkautuvien joukkoon ja lähdimme kiertämään keskustan aluetta. Osa meistä kiersi autolla, osa kävellen. Ymmärsin miten tärkeää on aikuisten näkyminen illalla samoissa paikoissa missä nuoret viihtyvät. Selvät aikuiset luovat turvaa ja estävät läsnäolollaan suurimpien tyhmyyksien tekemisen.

16.10.2005 paikallislehdissäPerjantaina 14. lokakuuta vettä satoi illansuussa kaatamalla. Ilta pimeni nopeasti ja nuoria alkoi kerääntyä Hupilaan lettukesteihin. Saapuessani paikalle seitsemän nurkilla yläkerrasta kieppui ihana lettujen tuoksu ulko-ovelle saakka.Paikalla oli nuoria pelaamassa, syömässä, seurustelemassa ja ottamassa lehdessäkin mainittuja tatuointeja. Tunnelma oli mukavan rento. Jos nyt joku ihmettelikin vieraan aikuisen ilmestymistä tiloihin, siitä ei tehty numeroa. Mahtuihan sinne.Erityisnuoriso-ohjaaja Mea Hannila-Niemelä otti minut lämpimästi vastaan ja kertoi toiminnasta niin nuorisotiloissa kuin monitoimitalolla Sport Net Caféssa.Pian Hupilaan saapui lauma aikuisia. He ovat Rukkastoiminnan vapaaehtoisia, aikuisia nuorista välittäviä vapaaehtoisia. Liityin jalkautuvien joukkoon ja lähdimme kiertämään keskustan aluetta. Osa meistä kiersi autolla, osa kävellen. Ymmärsin miten tärkeää on aikuisten näkyminen illalla samoissa paikoissa missä nuoret viihtyvät. Selvät aikuiset luovat turvaa ja estävät läsnäolollaan suurimpien tyhmyyksien tekemisen.Nuoria oli liikkeellä aika vähän ja meihin aikuisiin he suhtautuivat mukavan hyväntuulisesti. Tervehdyksiin vastattiin iloisesti ja kysyttäessä tietävätkö he mikä rukkanen on, saimme monta hyvää vastausta. Lämmittävin vastaus oli kuitenkin nuoren naisen suusta: te olette pitämässä meistä huolta. Niin olimme.

16.10.2005 paikallislehdissäPerjantaina 14. lokakuuta vettä satoi illansuussa kaatamalla. Ilta pimeni nopeasti ja nuoria alkoi kerääntyä Hupilaan lettukesteihin. Saapuessani paikalle seitsemän nurkilla yläkerrasta kieppui ihana lettujen tuoksu ulko-ovelle saakka.Paikalla oli nuoria pelaamassa, syömässä, seurustelemassa ja ottamassa lehdessäkin mainittuja tatuointeja. Tunnelma oli mukavan rento. Jos nyt joku ihmettelikin vieraan aikuisen ilmestymistä tiloihin, siitä ei tehty numeroa. Mahtuihan sinne.Erityisnuoriso-ohjaaja Mea Hannila-Niemelä otti minut lämpimästi vastaan ja kertoi toiminnasta niin nuorisotiloissa kuin monitoimitalolla Sport Net Caféssa.Pian Hupilaan saapui lauma aikuisia. He ovat Rukkastoiminnan vapaaehtoisia, aikuisia nuorista välittäviä vapaaehtoisia. Liityin jalkautuvien joukkoon ja lähdimme kiertämään keskustan aluetta. Osa meistä kiersi autolla, osa kävellen. Ymmärsin miten tärkeää on aikuisten näkyminen illalla samoissa paikoissa missä nuoret viihtyvät. Selvät aikuiset luovat turvaa ja estävät läsnäolollaan suurimpien tyhmyyksien tekemisen.Nuoria oli liikkeellä aika vähän ja meihin aikuisiin he suhtautuivat mukavan hyväntuulisesti. Tervehdyksiin vastattiin iloisesti ja kysyttäessä tietävätkö he mikä rukkanen on, saimme monta hyvää vastausta. Lämmittävin vastaus oli kuitenkin nuoren naisen suusta: te olette pitämässä meistä huolta. Niin olimme.Rukkanen lähtee liikkeelle taas tulevana perjantaina 28.10. klo 19 Monitoimitalolta ja toivon, että moni aikuinen ja vanhempi liittyy huolta pitävien aikuisten joukkoon. Jalkautuminen vaatii vain lämpimiä vaatteita ja levollista mieltä.

Lisätietoja voi kysyä kunnan erityisnuorisotyöntekijä Mea Hannila-Niemelältä.

—-

VIHREÄN VALTUUTETUN PUHEENVUORO / tammik. 2005

Pitkästä aikaa Mäntsälän valtuustossa istuu Vihreän Liiton edustaja. Kiitos vielä luottamuksestanne kuntalaiset! Toivottavasti osaan käyttää antamaanne luottamusta oikein seuraavien neljän vuoden aikana. Teen parhaani, jotta vihreät arvot saavat tukevan jalansijan kotikunnassamme.

Mitä sitten ovat nuo edellä mainitut vihreät arvot?

Yksi vaikuttavimmista arvoista on kestävä kehitys. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ympäristön ja ihmisten kannalta hyviä asioita, kuten jätteiden vähentämistä ja parempaa kierrättämistä tai vaikka joukkoliikenteen kehittämistä. Se tarkoittaa sitä, että olemme kiinnostuneita siitä missä kunnossa maapallo on meidän jälkeemme – että me kannamme vastuun omista valinnoistamme. Valinnoissa raha ei ole ainoa tärkeä kriteeri, vaan merkitystä on silläkin minkä verran rasitamme ympäristöä.

Vihreitä arvoja edustaa ajan antaminen läheisilleen. “Enemmän aikaa, vähemmän roinaa” on hyvä iskulause kovenevassa maailmassa. Perheille on jäätävä yhteistä aikaa ja siihen on niin perheiden itsensä kuin päättäjien otettava kantaa. Osallistuminen oman kunnan asioiden hoitoon ja mielenkiinto niitä kohtaan on tehtävä helpoksi ja houkuttelevaksi.

Kasvukunta Mäntsälällä on hyvät edellytykset säilyä mukavana kotikuntana tai muuttua vähitellen Helsingin nukkumalähiöksi. Olemme varmasti samaa mieltä, ettei jälkimmäinen vaihtoehto tunnu oikealta. Jos tahdomme pitää Mäntsälän vireänä ja elävöittää sitä, on jälleen valintojen paikka. Meidän on tuettava paikallisia yrittäjiä käyttämällä heidän palveluitaan. Yrittäminen on kovaa ja kilpailu vasta kovaa onkin. Meillä on tällä hetkellä varsin kattavasti palveluita erityisesti keskustassa. Yritykset pysyvät täällä vain jos niitä käytetään.

Toisaalta on tiedostettava, että kasvava osa mäntsäläläisistä käy töissä kunnan rajojen ulkopuolella. Heidän mahdollisuutensa käyttää oman kunnan palveluita riippuu yritysten ja palvelujen aukioloajoista.

Mukavassa kotikunnassa on muutakin; on hyvät ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, kulttuurielämä on rikasta ja koulut vetovoimaisia. Harrastusmahdollisuuksia on laidasta laitaan ja niistä tiedotetaan riittävästi. Lastenhoitoon varataan riittävästi resursseja. Olkoon kyse sitten kunnallisesta, yksityisestä tai kotona tapahtuvasta hoidosta, realistinen valinnan mahdollisuus on oltava. Kuntalaisista pidetään huolta ja heidän turvallisuutensa on ensisijalla.

Tasa-arvo ja tasavertaisuus ovat tärkeitä arvoja inhimillisessä maailmassa. Meillä kaikilla on yhtäläinen oikeus terveydenhoitoon, toimeentuloon ja koulutukseen. Tämä on suomalaisille itsestään selvää, tosin on nähtävä vaivaa, jottei tilanne muutu ainakaan huonommaksi. Se edellyttää verojen maksamista tietäen että niitä vastaan saa palvelua sitä tarvitessaan.

Näillä arvoilla ja asenteilla on suuri merkitys meidän kaikkien hyvinvoinnillemme ja sille jaksammeko tehdä valintoja pitäen kestävää kehitystä johtotähtenämme.

Vi(h)reää vuodenjatkoa!

—

Kunnan tuki kotivanhemmille/ julkaistu Mäntsälä-lehdessä toukokuussa 2004

Esitän kiitokseni Mäntsälän kunnalle ja OAJ:n paikallisyhdistykselle 6.5 järjestetystä keskustelutilaisuudesta kunnantalolla aiheena lasten päivähoito ja koulu. Oli varsin valaisevaa kuulla kuinka uusin koulu-uudistus tulee vaikuttamaan käytännössä koululaisten elämään. Samoin mieleenpainuvia olivat päivähoidon luvut, jotka innoittivat pohtimaan seuraavaa:

Kasvukunta Mäntsälä on panostanut päivähoitoon; on yksityisiä ja kunnalllisia päiväkoteja, on ryhmäperhepäiväkoteja ja perhepäivähoitajia. Lisää päiväkoteja on suunnitteilla ja tarve vastata tulevaisuuden haasteisiin on suuri. Kuntalaisille pyritään takaamaan mahdollisimman hyvä päivähoito. Hyvä niin.

Yllättävää oli kuulla että ikähaarukassa 1-6v 43% lapsista hoidetaan kotona. Tilaisuudessa kysyttiinkin miten kunta palvelee näitä 510 lasta, jotka eivät kuulu päivähoidon piiriin. Todellisuudessa näille perheille kunnalla on tarjota neuvola (1-6 vuotiaille kerran vuodessa) ja leikkipuistoja. Kotihoidontuen vapaaehtoista kuntalisää ei Mäntsälään saatu – mikä sinänsä ei kummastuta jos tahdotaan ajatella että kotivanhemmat jäävät kotiin on rahaa vähän tai vähän enemmän. Mutta jos ajatellaan, mitä sillä rahalla saadaan kunnallisessa päivähoidossa, tilanne kääntyy toiseksi. Tälläkään kunnalla ei ole varaa menettää kotivanhempia. Mitä pidemmän uran kotivanhempi tekee, sitä suurempi säästö syntyy kunnan kassaan ja sitä useampia tulevia työntekijöitä perheessä todennäköisesti on kasvamassa.

Jos Mäntsälän kunnalla ei ole varaa maksaa kohtuullisesti lasten kotihoidosta, niin millä kalkyylillä sillä on varaa maksaa runsaasti lasten päivähoidosta muualla? Tiettävästi lasten hoitaminen omien vanhempien toimesta kotona maksaa kunnalle keskimäärin kolme kertaa vähemmän (kotihoidontuki) kuin kunnallinen hoitopaikka. Entä kuinka tasa-arvoista kuntalaisten kohtelua on, että kotihoidettujen pikkulasten vanhemmat räpistelevät tulokuopassa ja eläkemontussa ura katkolla kun toisia perheitä subventoidaan viemään lapset ulkopuoliseen hoitoon. En suin surminkaan tahdo syyllistää vanhempia saati hoitajia, jotka tekevät parhaansa vallitsevissa olosuhteissa. Ihmettelen syitä miksi muualla tapahtuvaa lasten hoitoa tuetaan niin paljon runsaammin kuin kotihoitoa.

510 lasta tässä kunnassa hoidetaan siis kotona. Se tarkoittaa, että iso joukko äitejä tai isiä on päivisin kotona lastensa kanssa. Miten heitä voisi kasvatustehtävässään auttaa tai raskasta vaikkakin antoisaa työtä helpottaa? Monissa kunnissa on puistotätitoimintaa. Jos voi jättää lapset puistotädin hoiviin edes pariksi tunniksi silloin tällöin, hoituvat monet juoksevat asiat, kuten lääkärikäynnit, huomattavasti helpommin. Kyse on lapsista, joiden ensisijainen hoitaja ansaitsee sekä työhönohjausta että vertaistukea sitä enemmän mitä pienempi on sosiaalinen verkko – kuten uusilla kuntalaisilla. Juuri tällaisen toiminnan myös uusi neuvolaopas näkee yhtenä parhaista tavoista ehkäistä ongelmia. Ja ongelmien ehkäisy puolestaan säästää kunnan rahaa pitkällä tähtäimellä.

Mäntsälän seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat ottaneet vastatakseen perhekerhoista mistä aktiiveille sylin täydeltä ruusuja. On hyvä että kotivanhemmat saavat kokoontua lapsineen tuikitärkeän vertaistuen äärelle. Näihin kuitenkaan ei pienimpiä lapsiaan voi jättää mm aiemmin kuvatun lääkärikäynnin ajaksi.

Valtaosa perheistä on vuoroin kotihoitoperhe ja päivähoitopalveluiden käyttäjä. Siten keskustelu kotivanhemmuuden tukemisesta koskettaa lähes kaikkia kunnan lapsiperheitä. Toivonkin asiasta vilkasta, idearikasta ja avointa keskustelua niin kuntalaisten kuin päättäjien ja virkamiesten taholla.

 

Popularity: 16% [?]