Pikkutassut
Ystävä kävi kylässä. Pörröturkki, pitkä häntä. Jätti jäljet puun alle, tervehdyksen maton reunalle. Pisti pähkinöitä pankkiin, säästeliäs kurre. Katosi korkeuksiin kun ikkunasta kurkkasin. Tulipa hyvä mieli.
Popularity: 30% [?]
-
Kirjoittajasta
- Susanna tiivistetysti: Innostuja ja innostaja, vihreä vaikuttaja, kansantanssija, kaksrivisen haitarin opiskelija, Ellun kamut -kansanmusiikkiyhtyeen laulaja, kulttuurisihteeri ja kolmen harrastavan lapsen urheileva äiti. Itsensä etsijä, oman tiensä kulkija ja onnellinen ihminen. Suhtautuu asioihin intohimoisesti tai ei ollenkaan. Elää kuten opettaa ja toimii "laaja-alaisena" sijaisopettajana yläkouluilla. Olen pitänyt blogia enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuodesta 2006. Viihdyn sosiaalisessa mediassa (liiankin hyvin) ja olen sitä opettanut sekä Mäntsälän että Järvenpään opistoissa.
Vihreät
Oravat ovat veikeitä kavereita. Kun kauan sitten asuimme Puotilassa, niitä oli pihapiirissä useita – kuten myöhemmin Martinlaaksossakin.
Puotilassa ihmettelin niiden rohkeutta, sillä avoimesta ikkunasta yksikin veijari tuli makuuhuoneeseen eikä ollut moksiskaan laittaessani talvivaatteita rapiseviin voimapaperisiin pukupusseihin.
Minulla oli kaunis mummilta saatu fiikus, jota hoitelin hellästi. Niinpä olin surullinen, kun se kuoli pois. Kun nostin sen viimein ruukusta, niin sieltäpä juurten sijasta löytyikin pähkinäkätkö! Pikkuisen harmitti.