Ilmastonmuutoksen myötä joukkoliikenteen laadun ja saavutettavuuden merkitys korostuu. Vaan mitä on tapahumassa meillä Mäntsälässä? Oikoradan myötä työmatkaliikenne on keskittynyt aiempaa enemmän junamatkoihin ja asiakasmäärät linja-autoissa ovat huvenneet reilusti. Mäntsälän kunnan tekninen lautakunta on käsitellyt maaliskuun kokouksessaan lääninhallituksen lähettämiä lausuntopyyntöjä, joiden teemana ovat linja-autovuorojen vähentämishalut säästösyistä.
Nelostietä ajavat pikavuorot ajaisivat jatkossa osin Mäntsälän ohi (nopealla ja huolimattomalla silmäyksellä menettäisimme vähintään 10 vuoroa 42 vuorosta). Minusta tämä on hulluutta! Meidän on keksittävä keino, jolla taataan työmatkaliikenteen mahdollisuus myös bussireitin varrella työskenteleville. Junahan ei ole paras vaihtoehto aivan kaikille, vaikka se yllättävän monia työmatkalaisia palveleekin.
Puutuimme asiaan Vihreiden puoluesihteerin Panu Laturin kanssa seuraavassa tiedotteessamme:
TIEDOTE
26.3.2008.
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi Mäntsälässä:
HELSINKI-LAHTI-VÄLILLÄ ON TUETTAVA MYÖS LINJA-AUTOLIIKENNETTÄ
Oikoradan käyttöönotto on siirtänyt osan Mäntsälän ja Helsingin välisestä
työmatkaliikenteestä kiskoille henkilöautojen sijaan. Samaan aikaan
linja-autoliikenteessä matkat ovat vähentyneet jopa 100 000:lla Lahden
ja Helsingin välillä. Tästä syystä matkan varrelle osuvasta Mäntsälästä
ei jatkossa enää pääse jouhevasti Helsinkiin linja-autoa käyttäen, vaan linja-autot ajavat moottoritietä Mäntsälän ohi.
Kun valtio tukee oikoradan liikennettä, sen tulisi Vihreiden kannan
mukaan tukea riittävästi myös bussivuoroja. Kyse on joukkoliikenteen kehittämisestä kokonaisuutena.
- Harva mäntsäläläinenkään liikkuu vain junalla tai bussilla. Olemme vasta
opettelemassa molempien hyödyntämistä, harmittelee mäntsäläläinen
Vihreiden kunnanvaltuutettu Susanna Salokannel.
- Ilmastonmuutoksen myötä joukkoliikenteen merkitys vain korostuu,
toteaa Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi.
- Mäntsälän kaltaisessa maaseutukunnassa perheiden liikkuminen on kahden
auton varassa, jos joukkoliikennettä ei tueta tuntuvasti. Nyt pitää tehdä kestäviä
ratkaisuja, joista yksi on työsuhdelipun suurempi tuki. Mäntsälän
asemasta pitäisi myös kehittää matkakeskus, joka toimisi juna- ja
linja-autoliikenteen solmukohtana, Laturi toteaa. Hän vierailee
Mäntsälässä 26.3.2008.
Lisätietoja
Panu Laturi, 050-520 8337
Susanna Salokannel, 045-650 8202
Popularity: 4% [?]
Vihreät
Aivan varmasti Suomesta löytyy alueita, joilla koko perheen on liikuttava omilla autoilla, mutta pitääkö meidän ehdoin tahdoin tukea sellaista kehitystä?
Pääkaupunkiseutu ja isoimpien kaupunkien ympäristöt (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu) kasvavat kovaa vauhtia. Sillä on merkitystä, kuinka suuret työntekijäjoukot liikkuvat työpaikoilleen. Asuvatko he joukkoliikenteen läheisyydessä, liikkuvatko vaivattomasti bussilla tai junalla/metrolla/raitiovaunulla/pikaratikalla, vai aiheuttavatko yksityisautoineen turhia päästöjä ja ruuhkia.
Uusmaalainen kasvukunta Mäntsälä on yksi sellainen entinen maalaispitäjä, jonka joukkoliikenneratkaisut täytyy miettiä erittäin huolellisesti. Meiltä matkustetaan päivittäin töihin joka puolelle pääkaupunkiseutua. Sillä on merkitystä, miten mäntsäläläiset työmatkansa taittavat.
Olettamuksesi perustuu ajatukseen, että kaikki työläiset asuvat Helsingin ympäristössä, eikö vain?
Suurimmalla osalla työllistetyistä on kuitenkin kokopäivätyö, joka alkaa klo 7-8 ja päättyy klo 16-17. Senhän minä jo otinkin huomioon laskemalla vain puolet työssäkävijöistä potentiaalisiksi bussilla kulkijoiksi. Bussitarpeen suuruusluokan arvioimiseksi ei tarvitse laskea koululaisiakaan noihin samoihin aikoihin kulkeviin.
Helsingissä ja lähinympäristössä saattaa olla toisen lainen käytäntö. Siksipä rajasinkin ongelman alueille, joilla ei ole metroa eikä lähijunia.
Suomesta löytyy “aikuisten oikeasti” alueita, joilla joukkoliikenne rajoittuu koululaisbusseihin arkiaamuisin, ja iltapäivällä toinen vuoro. Etäisyydetkin ovat sitä luokkaa, että pyörällä kulkevia on todella vähän. Ruokakaupassa käyntikin venähtäisi joukkoliikennevälineillä työpäivän mitaiseksi.
Kolmivuorotyötäkin tekevät lähinnä vain prosessiteollisuuden ja terveydenhoidon palveluksessa toimivat.
Olettamuksesi perustuu ajatukseen, että kaikkien työaika on 8-16, eikö vain? Työpäivät ovat kuitenkin hyvin monenlaisia aina kolmivuorotyöstä erilaisiin liukumiin ja osa-aikatöihin. Joten 200 bussia ei tarvita ajamaan letkassa mihinkään aikaan vuorokaudesta, vaan huomattavasti pienempi määrä busseja liikennöi niin työläisiä kuin muitakin liikkujia eri aikoihin vuorokautta.
Joukkoliikenteen kannalta olennaista on juuri se, että asiakas pääsee mahdollisimman oikeaan aikaan mahdollisimman lähelle määränpäätään. Jos on menossa kokoukseen Helsinkiin klo 12.30, ei halua lähteä sinne Mäntsälästä klo 7 tai edes klo 10, jos riittää että istuu junassa klo 11.40 tai bussissa klo 11.
Niinpä ne bussit ja kuljettajat ovat liikenteessä jatkuvasti.
Keskikokoinen kaupunki, n. 40.000 asukasta, 50% hoitosuhteella 20.000 työssäkävijää.
Jos heistä joka toinen kulkee työmatkansa bussilla – metroa tai lähijunaahan ei ole kaikkialla -, tarvitaan heidän kuljettamiseen 200 bussia. Kerran aamulla ja toisen iltapäivällä. Osa koululaisistakin kulkenee samoihin aikoihin.
Mitä nuo 200 bussia ja niiden kuljettajat tekevät muina aikoina?