Käymme parhaillaan nopeatempoista selvityskierrosta Pukkilan ja Mäntsälän mahdollisesta kuntaliitoksesta. Keskusteluissa käydään läpi kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia. Syntyykö taloudellisia tai toiminnallisia säästöjä, järkevöityykö kuntien toiminta alueellisena työssäkäyntialueena vai onko lähidemokratian katoaminen suurempi paha?
Minä koen alueellisen päätöksenteon ilman keinotekoisia kuntarajoja tavallista ihmistä hyödyttävämpänä ratkaisuna. Haastetta riittää siinä, kuka palvelut rahoittaa ja millä verotulopohjalla. Palveluiden kannalta työntekijöiden saatavuus on tulevaisuudessa suuri haaste. Siksi meidän pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja, joilla taataan kunnallisen työn mielekkyys – riittävästi aikaa tehdä hyvää työtä ja kohtuullinen palkka tehdystä työstä. Nykyinen selkänahasta tuloksen repiminen ei ole pitkän aikavälin ratkaisu. Jos kunnissa päädytään tilaamaan suurin osa palveluista yksityisiltä yrityksiltä, me emme viimekädessä voi juurikaan vaikuttaa hinta-laatu -suhteeseen. Se on nähty tänä syksynä Mäntsälän koulujen laitossiivouksessa. Hyvää ja halpaa ei ole olemassa ja siksi kilpailuttamisessa eurot eivät saa määritellä koko totuutta.
Ratkaisuna näen laajan yhteistyön, jossa ydinpalvelut sijoitetaan yhteen ja samaan keskustaan, mutta lähipalvelut kuten päivähoito ja alakoulut voidaan sijoittaa lähemmäs asutuskeskuksia. Joka kylään emme voi näitäkään palveluja tuottaa, joten jatkossa kuntarajat ylittävä yhteistyö muiden kuntien kanssa on erittäin suotavaa. Jos lapsia pitää kuljettaa kouluun, niin voisiko lähin koulu olla aina se numero yksi huolimatta siitä minkä kunnan alueella koulu sijaitsee? Täällä kirkonkylällä asialla ei liene niin suurta väliä, kouluthan sijaitsevat lopulta varsin lähellä toisiaan.
Vihreiden kannalta lähidemokratia saattaa jopa parantua – yhteistyö pukkilalaisten kanssa on ollut hyvää jo vuosikaudet yhteisessä vihreässä yhdistyksessä. Pienintäkään epäilystä minulla ei ole yhteistyömme muuttumisesta huonompaan suuntaan kuntaliitoksen myötä, päinvastoin. Voimien tiiviimpi yhdistäminen, alueellisen kokonaisuuden tunteminen ja uudenlaiset visiot ovat tervetulleita myös meille.
Popularity: 4% [?]
Vihreät
Äänestäjän tärkein tehtävä kunnallisvaaleissa on ainakin Pukkilassa nykyisellään valita valtuustoon henkilö, joka osaa valita sopivat edustajat eri kuntayhtymiin. Älytön systeemi! No, saadaan me sentään päättää kouluverkosta, päiväkodista, kirjastosta, nuorisotoimesta, elinkeino- ja kehittämistoimesta sekä vaakunan sijoituksesta kunnantalon seinään. (Unohdinko jotain?)
Hankala asia ylikunnallisissa palveluissa on niiden kustannusten määrittely. Samat palvelut tässä kunnassa eivät maksa saman verran toisessa ja tästä syystä palveluiden hinnoittelu on todella vaikeaa. Kustannuslaskennan saattaminen samalle tasolle lähikuntien kanssa auttaa niin todellisten kustannusten vertailussa kuin palveluiden hintojen arvioinnissa.
Kansalaisten mielipide on päättäjien harteilla. Meidän tehtävämme on edustaa kansalaisia, siksihän meille niitä ääniä on annettu. Yhteistyössä muiden päättäjien kanssa koetamme sitten sovitella erilaisia katsantokantoja.
Vaikeaa onkin myöntää, että pienen puolueen nuori päättäjä on monessa suhteessa altavastaajana (kunnallisessa) päätöksenteossa. Aatteellisuus ajaa kokeneiden poliitikkojen ajattelussa aika usein “talonpoikaisjärjen” ohitse.
Mitä kauemmas omasta kunnasta päätöksenteko viedään, sitä harvemmalla oman kunnan poliitikolla on mahdollisuus olla vaikuttamassa tehtyihin päätöksiin. Se ei kuitenkaan estä olemasta yhteydessä niihin tahoihin, jotka päätöksiä tekevät kauempana. Eikä mikään estä ohjeistamasta omaa edustajaa ja toivomasta parasta – että hän vie viestiä eteenpäin.
Täytyy lisätä tuohon vielä täältä pienemmän kunnan puolelta: Pienessä kunnassa lähidemokratia ja yleensäkin demokratia voi näyttää toimivammalta, mutta todellisuus on ainakin Pukkilan osalta toinen.
Kuntasektorilla(kin) raha on valtaa ja valta rahaa, ja sitä meillä ei enää ole: Sosiaali- ja terveystoimi on kuntayhtymässä, tekniset palvelut toisessa kuntayhteistyössä, lomitus kolmannessa jne. Itse saamme päättää noin viidesosasta Pukkilan asioita, kun 4/5 budjetista menee näiden kuntayhteistyö/-yhtymäkuvioiden kautta, ja siellä on asiaan Pukkilan edustajana vaikuttamassa yleensä 1 tai korkeintaan 2 edustajaa. Yleensä kokeneempia (=vanhempia), isommista puolueista. Moniäänisyys on kaukana tuosta, ja edustuksellinen demokratia on vähän liiankin edustuksellista miun makuun.
Jäin kaipaamaan kuntauudistuksessa kuopattua aluekunta-lähikunta -mallia. Taisi viikonlopun lehdessä olla maininta, että yli puolet kunnista hoitaa palvelunsa yhtymien tai muun yhteistyön kautta. Missä ihmeessä tuossa kuviossa lymyää se kansalaisen mielipide?