Hei Elina,
kiitos kommentistasi! Toivoinkin, että palaisit aiheeseen.
Ensiksi kiinnitän huomiota siihen, että kaikessa käydyssä keskustelussa tunnutaan pitävän selvänä sitä seikkaa, että äiti jäädessään äitiyslomalle on jo työelämässä. Oletusarvona on se, että on olemassa työtä, joka odottaa tekijäänsä ja työnantaja, joka menettää kotivanhemmassa työntekijän. Näinhän ei ole kaikissa tapauksissa. Opiskelevat ja työttömät äidit muodostavat poikkeuksen tästä säännöstä.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että perheiden sisäiseen rahankäyttöön pitäisi kohdistaa tutkimusta. Tänä päivänä elää ilmeisesti vahvassa puolisoiden välinen eriarvoisuus juuri taloudellisessa mielessä – etenkin kotiäitien suhteen. Omat tilit ovat lähes itsestäänselvyys. Vaikka perhe jakaa kodin ja ajan, se ei välttämättä tarkoita jaettua lompakkoa.
Ehdot, joilla lapsia ja kotia hoidetaan ovat epäreilut. Siinäkin olen samaa mieltä. Kyse on siitä ennakkoasenteesta, että äitien ja naisten pitää hoitaa koti, lapset ja puolisonkin sukulaisuussuhteet omien lisäksi. Tätä selitellään biolgialla, vaikka kyseessä on ilmiselvä delegointi.
Kotilapsuus on hyvä asia silloin, kun vanhemmat jaksavat hoitaa lapsensa itse ja eritoten haluavat hoitaa. Kotivanhemmuus taas tarvitsisi monia uusia asioita ollakseen houkutteleva vaihtoehto aikuisille. Toimeentulon pitäisi olla parempi, tähän liittyy myös verotus. Yhden palkansaajan perhettä pitäisi verottaa toisella asteikolla kuin kahden tulonsaajan perhettä. Miksi? Koska erilaiset maksutkin pystytään räätälöimään todellisten tulojen mukaan – esimerkkinä päivähoitomaksut. Mikään todellinen ongelma verotuksen viilaaminen näiltä osin ei voi olla.
Toinen asia on voidaanko kotivanhemmuusjaksoa pitää jonkinlaisena työkokemuksena. Minusta pitäisi voida pitää. Se ei ehkä ylläpidä tai lisää ammattillista osaamista, mutta antaa vääjäämättä muita taitoja riippuen tietysti koulutuksesta. Lastentarhanopettajalle on varmasti ammattitaitoa lisäävää kotihoitojaksokin.
Perheen etu voi olla ristiriidassa äidin etujen kanssa, mutta käsittääkseni kyse on lähinnä yhteiskunnan toimimattomuudesta. Niin kauan kun kotivanhemmuus ei kerrytä kohtuullista eläkettä, perheen palkansaajan eläkekertymä on henkilökohtainen, kotihoidontuki on järkyttävän alhainen ja kotivanhemman ammattitaitoa epäillään, niin kauan kotivanhemmuus vaatii jopa uhmakasta sisukkuutta yhteiskuntaa kohtaan.
Kuntalisät ovat usein epäreiluja ja pahimmillaan lisäävät kuntalaisten välistä epätasa-arvoa. Parhaimmillaan ne toisaalta luovat todellisen vaihtoehdon päivähoidolle (vrt. Espoo ja Kirkkonummi), vaikka onkin epäreilua, että samasta työstä Espoossa palkitaan aivan eri tavalla kuin Mäntsälässä.
Työtä hakevana kotiäitinä koen olevani täysin puun ja kuoren välissä. Ymmärrän hyvin niitä vanhempia, joilla on hyvä työ, josta on vaikea olla poissa erilaisista hyvistä syistä. Toisaalta, on meitäkin, joilla ei ole työtä mihin palata ja on erittäin vaikea osoittaa olevansa hyvä työntekijä monen vuoden kotityön jälkeen. Lapset ovat jo niin isoja, että hoito-ongelmia ei tule, tulehduskierteitä ei ole ja oma työmotivaatiokin on suorastaan huipussa.
Pyrin sanomaan, että minusta on huomattavan epäreilua sanoa, että kotiäitiyttä ei saisi tukea tai siihen ohjata, jos se on omalle perheelle paras vaihtoehto. Kaikille perheille se ei ole parasta, meidän perheelle se on ollut. Kun kerran olemme tämän valinnan tehneet, niin onko siitä aivan pakko rangaista äitiä? Eläke, työkokemus, työnsaantimahdollisuudet yms. tukevat käytäntöä jossa yhä nuoremmat lapset laitetaan päivähoitoon silloinkin kun äiti tai isä oikeasti olisi halukas hoitamaan lasta/lapsia kotona. Ja mitä vähemmän on kotivanhempia, sitä yksinäisempiä ovat ne harvat, jotka tämän uran ovat muutamaksi vuodeksi valinneet.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että yhteiskuntaa tulee muuttaa kotihoitoystävällisemmäksi eikä naisia estää jäämästä kotiin. Olen aivan samaa mieltä siitä, että isät voisivat aivan hyvin jakaa tätä lastenhoitokuviota, vaan minne työtön tai opiskeleva kotiäiti lähtee ansioisän hoitovapaan ajaksi? Sama kuvio on ongelmallinen myös toisinpäin. Asiat eivät vain ole niin kovin yksinkertaisia.
t. Työtä hakeva kotiäiti Mäntsälästä
Popularity: 4% [?]