Hip hei!

Sain jyväskyläläiseltä tutkijalta vinkkejä tutkielmaani varten ja voihan vihne – aivan mielettömän mielenkiintoisia kirjoja!

Paikallinen kirjastomme palvelee lähes vuorokauden ympäri tai ainakin melkein. Jos Masalassa aikanaan en oppinut koskaan olemaan ovella oikeaan aikaan (aukioloajat vaihtelivat päivittäin), niin täällä olen joutunut kerran odottamaan vartin verran ovien aukeamista. Ja se palvelu! Lauantaina raahustin lumi/räntäsateessa kirjastoon ja esittelin listan kirjoista, joita tarvitsen. Maanantaina sain raahustaa takaisin räntä/lumisateessa hakemaan tilaamani kirjat. Samalla otin kopioita vanhoista Mäntsälä-lehdistä ensimmäisen Sepän Soiton tiimoilta. Toimittajatkin tekevät mahtavaa kulttuurityötä kirjoittamalla artikkeleita mm ajankohtaisista tapahtumista. Millainen aarre onkaan löytää tutkimuskohteestaan yksityiskohtaista tietoa kolmen kymmenen vuoden takaa. Olen suorastaan Innoissani!

Popularity: 2% [?]

Kuulun Mäntsälän kunnan kulttuuripoliittiseen työryhmään, jonka tehtävänä on laatia Mäntsälään kulttuuripoliittinen ohjelma. Olemme kokoontuneet useita kertoja ja koettaneet kristallisoida mikä on tilanne nyt, mitä pelätään ja miten paikallista kulttuuria voidaan kehittää sekä millaista arvoa kulttuuri tuo Mäntsälälle.

Koska harrastan kulttuurihistoriaa enemmän tai vähemmän intohimoisesti, olen iskenyt silmäni kunnallisen kulttuuritoimen syntyyn ja alamäkeen. Kuka ilmoittautuu ensimmäiseksi idean keksijäksi? Siis kenen päässä syttyi lamppu ja tahtotila saada kulttuuri osaksi kunnallista palvelupalettia?

Lakihan sanoo, että “kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä.”

Seurattuani jonkin aikaa keskustelua ja käytäntöjä kulttuurin saralta olen tehnyt havainnon, että kuntalaiset ovat hyvin omaksuneet kunnan tehtävän kulttuuripalvelujen tuottajana. Tänään vastakkain ovat eurot ja palvelujen tarjoamisen mahdollisuudet. Monessa kunnassa huolimatta kulttuurin saamasta valtionosuudesta, kulttuuripalveluita on pakko ajaa alas. Monelle meistä on selvää, että tulipalot on sammutettava vaikka niiden ennakointi olisi edullisempaa. Millähän keinoin saisimme lisää rahaa näiden molempien asioiden riittävään hoitoon?

Ilmeisesti kuntavetoinen toiminta on tullut tiensä päähän. Liikenne ja terveydenhoito sekä erikoissairaanhoito haluttaisiin hoitaa seudullisena yhteistyönä. Näin olisi tehtävä myös kulttuurin saralla. Miten tässä yhtälössä selviävät pienet yhdistykset, paikallinen toiminta? Koska enää tämän huonommin ei Mäntsälässä kunnallisella kulttuurilla voi mennä, seudullinen yhteistyö toisi varmaa pohjaa toiminnalle.

Jään vielä miettimään kristallinkirkkaita argumentteja miksi kulttuuritilat ovat tärkeitä ja miten niitä voidaan Mäntsälässä ylläpitää/hankkia. Onko niin, että on perustettava osuuskunta tai kulttuurien oma yhdistys – jonkinlainen etujärjestö hoitamaan taloutta ja tilapalveluja?

Popularity: 3% [?]

Tämän päivän Hesarissa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kirjoittaa mielipidepalstalla osuvasti taideaineiden merkityksestä lapsille. Hän moittii ihan oikein koulujemme painotuksia ainevalinnoissa. Pelkkien tietojen varassa kasvavasta lapsesta ei tule kokonaista. Lapsetkin tarvitsevat aikaa luovuuden kehittämiselle ja eritoten aikuisia antamaan virikkeitä ja opetusta erilaisten tekniikoiden käyttämiseen.

Sinkkonen mainitsee kirjoituksessaan Pukinmäen matalan kynnyksen taidetalon, joka huolehtii noin 900 lapsen taideharrastuksesta. Helsingissä tilanne on erityislaatuinen muihin, jopa pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna. Meillä Mäntsälässä taistellaan kulttuuritiloista kynsin ja hampain, minkäänlaista poliittista ohjelmaa ei vielä kulttuurin saralla ole. Onkin hienoa, että Sinkkonen haluaa nostaa taidekasvatuksen ja -harrastuksen tärkeään asemaan. Toivottavasti samaan ongelmia ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan panostetaan jatkossa myös Mäntsälässä.

“Aggressiivisen lapsen mielen maailma on uein autio, eikä hän pysty käsittelemään ristiriitoja symbolitasolla, oman mielensä sisällä, vaan siirtyy suoraan toimintaan. Mielialahäiriöitä, kuten depressiota, on entistä enemmän, vaikka aineelliset olosuhteet olisivat kunnossa.

En väitä, että kaikki lasten mielenterveysongelmat ratkeaisivat taidetta tai liikuntaa harrastamalla tai käden taitoja kehittämällä. Jos kuitenkin musiikista, kuvan tekemisestä, liikunnasta tai vaikkapa puutöistä löytyy se “oma juttu”, joka saa silmät loistamaan ja elämän tuntumaan elämisen arvoiselta, vaaka voi keikahtaa terveen kehityksen puolelle ilman mitään psykiatrisia diagnooseja tai hoitoja.

Tällainen ongelmien ennaltaehkäisy on paitsi lapsia ja perheitä säästävää, myös taloudellisesti järkevää” Kirjoittaa Sinkkonen.

Tiedolliset lahjat eivät takaa tunneälykkyyttä. Sen muokkaamiseen taideaineilla on paljon annettavaa.

- Susanna

Popularity: 4% [?]